Katja Sutela ja Outi Ahonen
Kuurojen suhde musiikkiin pohjautuu koulukokemuksiin
Koulun musiikinopetus pohjautuu ajatukselle, että musiikki on keskeinen osa ihmisen inhimillistä toimintaa ja kulttuuria. Musiikin opetuksen tarkoituksena onkin auttaa oppilasta tunnistamaan ja tiedostamaan oma suhteensa musiikkiin ja käyttää omia vahvuuksiaan musiikin saralla. Tämän tutkimushankkeen aikana olemme pohtineet paljon mitä musiikki kuuroille merkitsee tai millainen musiikkisuhde heille on rakentunut koulussa tapahtuvan musiikkikasvatuksen pohjalta.
Tutkijamme Outi on itse kokemusasiantuntija. Hän on kertonut kuinka hän lapsena halusi kokeilla pianolla soittamista kyläreissulla, mutta ei tiennyt, miten sillä tulisi soittaa. Hänelle ei kuitenkaan annettu mahdollisuutta edes harjoitella. Hän joutui istumaan sohvalla hiljaa, jotta muut voisivat nauttia ja kuunnella rauhassa pianon soittoa jonkun muun soittamana. Monet tähän tutkimushankkeeseen haastateltu kuuro kertovat samanlaisista kokemuksista koulussa: he ovat katsoneet opettajansa soittamista pianolla ymmärtämättä mitä ääntä sieltä lähtee tai mikä toiminnan tarkoitus on. Monet 1950- ja 1960-luvulla koulua käyneet eivät saaneet musiikin opetusta lainkaan. Kuulolaitteet eivät aina riittäneet, vaan lähinnä häiritsivät musiikin aistimista. Tuolloin oppiaineen nimi oli laulu tai musiikki ja opetus perustui lauluohjelmiston opetukseen säveltapailuharjoituksineen. Oppiaineen yhtenä tavoitteena oli äänen ja äänenmuodostuksen kehittäminen, joka palveli hyvin kuurojenkoulun puheopetuksen ideaalia. Tätä vasten on ymmärrettävää, että monella 1950-1960- luvulla koulua käyneellä kuurolla on vaikea suhde musiikkiin.
Myös Outin koulukokemuksissa 1980-luvulla korostuu väsyminen erilaisten äänien kuunteluun. Oli kuitenkin opettajia, jotka ymmärsivät musiikin moniaistisuuden. Outi muistelee esimerkiksi opettaja Maija Lindgreniä, joka toteutti opetustansa totaalisen kommunikaation (total communication, TC) periaatteen mukaisesti. Totaalisessa kommunikaatiossa (eng.total communication, TC) käytetään mahdollisimman monta eri kanavaa: puhuttua kieltä, viittomista puheen aikana ja kuulon harjoituksia. Maijan musiikin tunneilla oli paljon kuulolaitteen käytön harjoittelua, mutta myös tuntoaistin harjoittelua. Outi muistelee, kuinka he opettelivat tuntemaan erilaisia ääniä ilmapallojen ja myös liikuntasalin lattian värähtelyn avulla. He harjoittelivat rytmiä erilaisten liikkeisiin pohjautuvien laulujen ja leikkien avulla. Musiikki aistittiin siis monen eri aistin välityksellä.
1990-luvulle tultaessa monet sähköiset soittimet lisääntyivät musiikin tunnilla. Moni kuuro kertoi esimerkiksi bassotaajuuksien kehollisesta kokemisesta musiikin oppimisen tukena. Sähköbasson tai rumpusetin äänen värähtely auttoi kuuroa ymmärtämään musiikin rytmiä, rakennetta ja tempoa. Tätä kautta myös yhteismusisointi muiden oppilaiden kanssa oli mahdollista, mikä puolestaan korosti musiikin sosiaalista ja yhteisöllistä luonnetta. Silti moni kuuro kertoi myös saaneensa vapautuksen musiikin opetuksesta. Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet uudistettiin vuonna 1994. Tuolloin Suomi sitoutui Salamancan julistukseen (Unesco, 1994) ja vuonna 1998 voimaan astunut Suomen uusi perusopetuslaki (628/1998) tähtäsi erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden integroimiseen yleisopetukseen. Tämän tutkimuksen ajallinen rajaus osuu tuohon muutokseen, joten nuorempien kuurojen koulukokemuksia musiikista emme tiedä. Tutkimusta musiikin opetuksen yhdenvertaisuuden toteutumisesta tarvitaan vielä.
Kokemukset musiikista muokkaavat yksilön suhdetta musiikkiin. Vanhemmilla kuuroilla, jotka saivat paljon puheen opetusta musiikin tunneilla, on ristiriitainen tai jopa negatiivinen suhde musiikkiin. Se, että on lapsena pakotettu puhumaan ja laulamaan, ei ole edistänyt positiivista musiikkisuhdetta. Nuoremmat sukupolvet ovat saaneet jo monipuolisempaa opetusta sekä hyötyneet esimerkiksi musiikkivideoiden ja kehollisten musiikkikasvatusmenetelmien tuesta musiikkisuhteen rakentamisessa. Musiikin visuaalisuus ja kehollisuus onkin keskiössä kuuron musiikkisuhteessa. Se, kuinka se otetaan huomioon tämän päivän koulun musiikinopetuksessa, on keskeinen tekijä myös kuurojen musiikkisuhteen rakentumisessa ja sitä kautta musiikkiin osallistumisessa ja muusikkouden kehittymisessä.
Comments